Širvan (Şirvan)
Širvan on historiallinen alue Azerbaidžanin pohjoisosassa Kurajoen ja Kaspianmeren välillä.
Sen maantieteellinen nimitys on Širvanin tasanko tai aro.
Sassanidien aikana 200–600-luvuilla Širvan kuului Kaukasian Albaniaan.
Arabit valtasivat sen vuonna 654.
Vuosina 799–1538 aluetta hallitsi Širvan-šaahien dynastia, jonka pääkaupunkina toimi Şamaxı.
Sen maantieteellinen nimitys on Širvanin tasanko tai aro.
Sassanidien aikana 200–600-luvuilla Širvan kuului Kaukasian Albaniaan.
Arabit valtasivat sen vuonna 654.
Vuosina 799–1538 aluetta hallitsi Širvan-šaahien dynastia, jonka pääkaupunkina toimi Şamaxı.
Kartta - Širvan (Şirvan)
Kartta
Maa (alue) - Azerbaidžan
Azerbaidžanin lippu |
Azerbaidžanin nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Yhden teorian mukaan nimi tulee Aleksanteri Suuren aikana eläneen persialaisen ruhtinas Atropatesin nimestä. Toisen mukaan nimi on johdettu persian kielen tulta tarkoittavasta sanasta azer, jolla oli ehkäpä viitattu alueen zarathustralaisiin tulitemppeleihin. Historiallisesti nimeä Azerbaidžan on käytetty useammin nykyisen Iranin azeriväestön asuttamista pohjoisosista, kuin varsinaisesta nykyisen Azerbaidžanin alueesta. Ennen 1900-lukua ulkopuoliset viittasivat azereihin usein nimillä "Kaukasian tataarit", "turkkilaiset" tai yksinkertaisesti "muslimit".
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
AZN | Azerbaidžanin manat (Azerbaijani manat) | ₼ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
HY | Armenian kieli (Armenian language) |
AZ | Azerin kieli (Azerbaijani language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |